perjantai 5. joulukuuta 2014

Synkkää ja pimeää.

Päivä mikälie.

Päätetään blogihiljaisuus. Postauksen otsikko kertoo enemmän kuin tarpeeksi siitä, millaiset fiilikset tämän emon pääkopassa on viime päivinä vahvasti ollut. Olotilana on ollut vahva eksistentiaalinen v****us. Vaikea selittää, mutta lyhyesti voi sanoa että mikään ei huvittaisi tai kiinnostaisi. Kaikki on vaan vaikeaa. 

Pitäisi laihduttaa, mutta herkkuja tekee mieli. Tähtitorttuja, pipareita, suklaata... Patukoita silti puputan, mutta en enää ole ihan niin säntillinen ollut syömiseni suhteen. En enää laske kaloreita vaan yritän nyt arvioida silmämääräisesti ja järkeillä, paljonko on sopivasti. Olen myös sallinut itselleni houkutuksia. Torttuja olen syönyt yhden, jos mies niitä paistaa. Yhtenä iltana söin pari kinkkupasteijaa kun kävi iltavieraina miehen serkku avokkinsa kanssa. Ja olen kaakaota juonut. Olo tuntuu kamalan rikolliselta vaikka noissa ei varmaan normaaliolosuhteissa olisi mitään ihmeellistä. Itselle se vaan on syntiä ja tunnen olevani itselleni petollinen kun sorrun houkutuksiin. Siinä voi helposti käydä, että minun kuppini menee nurin ja voin heittää hyvästit laihtumiselle. 

Maanantain punnitus saattoi olla menneiden päivien antikliimaksi. Painoa oli taas +100 grammaa. Väärä suunta. Onneksi tein tänään välipunnituksen ja niistä lukemista oli taas lähtenyt puoli kiloa, eli

painoa pudotettu 6,5 kg
BMI 25,98
Matkaa normaaliin BMI:in 2,7 kg

Missään tapauksessa en ole luovuttamassa. Joulu vaan painaa päälle ja se hirvittää. Kauhuskenaarioissani puputan kaikkea herkkua mitä pöydissä notkuu. Toinen skenaario on se, että katson kun muut syö ja itse "nautin" Nutrilettin suklaapatukkaa. No, ei se ihan siihen tule menemään. Joulupöydästä kyllä löytää jotain, joka suunnilleen sopii omalle ruokavaliolle. En siitä huolimatta voi jättää välistä äidin tekemää maitojuustoa, se on jotain jota saa vain kerran vuodessa, harvinaista, jumalten herkkua! Pienen palasen maistan, ihan vain vähän. ;) 

Olen jo niin tottunut noita patukoita mussuttamaan, että on vaikea olla ilman. Viikolla tulikin paniikki kun ei ollut patukan patukkaa kotona, oli PAKKO syödä ihan vain tavallista ruokaa. Itkua melkein väänsin kun ajattelin, että nyt on PAKKO syödä NORMAALIA ruokaa! En muista miten päivä meni, jotain kehitin itselleni ja hengissä selvittiin. Oli se silti vaikeaa kun piti yhtäkkiä keksiä päiväksi ruokaa. On niin helppoa napata patukka kouraan ja that's it - ateria nautittu. Nyt on patukoita varattu pyhien yli niin ettei tule kriisiä. 

Joulu alkaa kokonaisvaltaisesti painaa päälle julmetun äkkiä. Lahjahankinnat on vielä puolitiessään. Osa on hankittu, osa on tulossa postitse ja loput on sitten muhimassa ajatushautomossa. Joka vuosi yhtä hankalaa keksiä ihmisille, joilla on jo kaikkea, jotain jota vielä tarvitsisi, jotain joka ei olisi turhaa eikä myöskään tylsää. Tämän takia en oikein joulusta tykkää, jos kaikki lahjahässäkät lopetettaisiin niin jouluhan olisi ihan mahtava juhla. Vähemmän säätämistä ja sättäystä. Mutta kun näin ei ole eikä varmaan koskaan tule olemaan (valitettavasti) niin näillä mennään ja vinkumista jatketaan joka joulu. Eikös se niin ole, että perinteet kuuluvat jouluun? Olkoon minun perinteeni sitten se, että vingun ja vikisen tästä asiasta. :D

Joulukortitkin on vielä puolitiessä. Olen kyllä ollut uskomattoman saamaton menneellä viikolla. Onneksi perhe ei sentään näe nälkää, ruoan laittoon olen synkistelystäni huolimatta sentään kyennyt. Mutta siis ne kortit - ehkä 3/5 valmiina. Alkuperäinen grand plan oli, että jokainen kortti olisi erilainen ja siis yksilöllinen. No, kutuiksi meni se plan, nyt teen ne tuplana. Aika ja mielikuvitus ei ihan riitä tällä(kään) kertaa. Vielä tarvittaisiin kirjekuoret ja postimerkit ja ja ja...

Huomenna on itsenäisyyspäivä. Meidän juhlaperinteisiin kuuluu Linnan juhlat ja Tuntematon sotilas, joita kumpaakaan ei yleensä jaksa katsoa kokonaan/loppuun asti. Tämän vuoden itsenäisyyspäivää vietetään mammalassa jonne jäämme myös yökylään. Jos oltaisiin kotona, nuo perinteet toteutettaisiin keran pikkuherkkujen kotisohvalla. 

En jää tänne enempää marisemaan, toivottavasti saan jonkinlaisen virtapiikin tässä pyhien aikana ja jaksan seuraavaan päivitykseen panostaa enemmän. Nyt ette saaneet edes kuvia. Synkkää on. 

Mukavaa itsenäisyyspäivää! :)

2 kommenttia:

  1. Perinteet, kuuluivat jouluun tai eivät, mutta jos niiden noudattaminen käy työlääksi, tai en muuten niistä pidä, keksin kyllä mieluusti ihan toisenlaisia perinteitä, erityisesti joulunaikaan! ;)
    Parempaa mieltä toivottaen :)

    VastaaPoista