torstai 27. marraskuuta 2014

Pilkahduksia pimeydessä.


Päivä 46

Ulkona on tänään ollut kyllä armottoman ankeaa ja harmaata. Onneksi on tällainen kotihiiri niin ei ole tarvinnut sinne mennä :D Että on tässä kotoilussa jotain hyvääkin. Kotona voi laittaa valoja päälle ja "valaistua". Tänä vuonna olen yrittänyt tuoda valoa kotiin enemmän kuin ennen. Olen laittanut jo "jouluvaloja" paikoilleen (lainausmerkeissä jouluvaloja, koska itse koen ne enemmän pimeän ajan tunnelmavalaistukseksi) ja ne palaa melkein päivin illoin. Lupasin aiemmin postausta meidän valaistuksista ja tässä se sitten tulee.

Keittiössä on jo pari vuotta ikkunalla ollut Airamin jouluikkuna (miksi, oi miksi jouluikkuna). Alunperin ostettiin se pojan huoneen ikkunaan, hänen mielestään se oli kuitenkin liian kirkas niin vaihdettiin sinne sitten toinen valo. Tämä koristaa nyt keittiötä ja on siellä oikein kiva, keittiössä voi touhuta ihan hyvin pelkästään tämänkin valaistuksessa, ei mitään isompaa tietenkään. Keittiön ikkunalla roikkuu ympärivuotisesti joulukaktus ja siinä se nytkin nököttää. Meidän huushollista ei sille ole vielä toista paikkaa keksitty, olkoon tuossa vaikka alkaa nuo lehdet jo olla niin pitkät että roikkuvat pöydällä. Kertaakaan ei olla mokomaa saatu vielä kukkimaan, ei edes joulukauden ulkopuolella. Olisi kiva joskus keksiä, mitä tälle kukalle pitäisi puhua että herkeäisi kukkimaan.


Poikasen huoneessa on meidän tämän vuoden valohankinta. Poikakin on tähän ollut tyytyväinen. Tämä tähti korvasi enkelisiluetin joka koristi meidän ikkunaa toistakymmentä vuotta, se sai väistyä kun siihen ei ollut enää saatavilla uusia lamppuja palaneiden tilalle. Tämän tähden kinnitystä piti hieman viritellä, teipattiin johtoa ikkunankarmiin jotta tähti pysyy suorassa ikkunaa vasten, muuten se oli vinossa ja ihan hömelön näköinen. Poika kovasti haluaisi pitää tätä valoa öisinkin, mutta kaveri ei vain ole vielä osannut nukahtaa valo päällä. 


Meidän makkarissa ei isoja valohässäköitä ole ihan siitä syystä, että pieni mies nukkuu myös siellä. Ikkunalla on yksi roikkuva tuikkukippo johon olemme laittaneet led-tuikun joka palaa käytännössä ympärivuorokautisesti ellei sitä muista sammuttaa (useimmin siis ei muisteta...). Öisin ihan hauska yövalona eikä häiritse kenenkään unta liiallisella kirkkaudella.


Olohuoneeseen on sijoitettu eniten valoa, siellähän me melkein koko ajan oleilemmekin. Ikkunalaudalla on perinteinen kynttelikkö seuranaan tuikkukippoja ja punainen Partyliten led-kynttilä. Pienelle sivupöydälle ostin uuden valosarjan, sijoitin Partyliten Muutos-somisteen sisään pienet paristokäyttöiset led-valot. Tosi kirkkaat valot, mutta tykkään paljon. 





Keväällä hankimme parvekkeelle pienen omenapuun joka nyt syksyn tullen lehtien pudotuksen jälkeen kaipasi jotain piristettä. Paristokäyttöisen, ulkokäyttöön soveltuvan valosarjan löytyminen tuotti ongelmia mutta lopulta sekin löytyi ihan lähi-Prismasta. Nyt on omenapuulla hieno talviasu! Parvekkeella on myös kaksi tuikkukippoa jotka löysin monen monta vuotta sitten Indiskasta, sekä valkoinen lyhty tuliaisina miehen isotädiltä Ruotsista. Valkoinen sydänlyhty vei paikan perinteisemmältä tallilyhdyltä, joka löysi uuden paikan omenapuun alta.





Valoa ei voi tähän aikaan vuodesta olla liikaa, yritetään nyt edes näillä viritelmillä tuoda sitä lisää :)

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Pitäskö itsekin kirjoittaa meidän valoista, niitä kun on kans muutamat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, kiva kun tykkäät - ja kommentoit ;) Kirjoitappa vain sinäki omista valoista, olis kiva nähdä mitä muilla on tunnelmanluojana :)

      Poista