Oli ihanaa sunnuntaiaamuna nukkua yhdeksään, luksusta jota ei arkena pääse kokemaan. Herätessäni tunsin olevani virkeämpi kuin normaalisti. Nukut yöt katkonaisesti koska herään ajoittain poikasen uniähinään, tänään kuuden jälkeen hän päätti herätä ensimmäisen kerran höpöttelemään. Sain hänet onneksi vielä nukkumaan muutamaksi tunniksi.
Virkeä olo oli siis poikkeuksellista mutta se ei ollut ainoa poikkeava asia tässä päivässä. Touhuilin kaikenlaista ylös noustuani eikä minulla ollut oikeastaan mitään kiirettä syödä aamupalaa, ei ollut edes nälkäinen olo. Hyvin, hyvin hämmentävä tunne. Koko päivänä en ole tuntenut nälkää vaan itse asiassa olen havahtunut että pitäisiköhän syödäkin välillä. Tämä on ollut perussunnuntai kotona, ei mitään ihmeellistä mikä olisi vienyt huomion ajatuksista. Nälkä ei vain ole ollut. En ole koskaan kokenut vastaavaa, aina on nälkä ollut jos on pitempiä aikoja syömättä. Aiemmin jos olisin syönyt näin pieniä annoksia tai kalorimääriä, kroppa ja vatsa olisivat kyllä ilmoittaneet ennemmin tai myöhemmin. Olo olisi ollut huono ja levoton ja pahimmassa tapauksessa päätä olisi alkanut särkeä. Nyt olo on ollut jopa energinen. En ole tänään päivällä tuntenut väsymystä vaikka viime yö olikin katkonainen. Olo on ollut jopa positiivinen ja iloinen ulkona vallitsevasta harmaudesta huolimatta. Olen kaamosväsymykseen vahvasti taipuva, syksyt ja talvet ovat yleensä yhtä harmautta omassa päässä. On mahdollista että itselläni on vielä pahin siinä edessä, mutta tämän hetken sisäinen fiilis on, että mikään ei voi minua lannistaa! Rohkeasti uskallan väittää, että tämä on tämän menneen viikon ansiota. Itsensä kiduttaminen, oman kropan koetteleminen ja syvissä vesissä rämpiminen on saanut minut löytämään itsestäni asioita joita en olisi ihan heti uskonut. Toivottavasti tämä kaikki on vasta alkua, itse en ole vielä valmis lopettamaan.
Seuraavassa päivän ruokailut.
Klo 9.30 aamupala
Suklaapirtelö
Yhteensä 201 kcal
Klo 11.15
Mustaa tee 2,5 dl
Klo 12.00 lounas
Caramel toffee -patukka
Yhteensä 216 kcal
Klo 14.45 välipala
Tomaattiliemi
Yhteensä 16 kcal
Klo 15.45
Vihreä tee 2,5 dl
Klo 18.15 päivällinen
Kananmakuinen nuudelikeitto
Yhteensä 252 kcal
Klo 20.00 välipala
Kasvisliemi
Yhteensä 19 kcal
Klo 22.00 iltapala
Suklaavanukas
Yhteensä 102 kcal
Syöty yhteensä 806 kcal
Vettä juotu päivän aikana yhteensä 1700 ml
Tänään tuli yksi uusi maku.
Kananmakuinen nuudelikeitto oli oikein hyvää, rakenteeltaan pehmeää ja kermaista. Vaikutti kyllä todella suolaiselta, liian suolaiselta ainakin omaan makuun.
Kolmen päivän kuuri on nyt ohi ja huomenna aamulla onkin jännät paikat kun käyn ensimmäistä kertaa vaa'alla. Samalla jännittää ja pelottaa mitä lukemia edessäni näenkään. Toivon etten joudu pettymään, yritän pitää tavoitteet realistisina ja varaudun siihen että luvut eivät välttämättä ole ihan hirveästi vielä muuttuneet. Tällä hetkellä tuntuu, että jos painoa on -3 kg olen tyytyväinen, vähempään olen varmasti pettynyt. Olen kuitenkin motivoitunut jatkamaan. Jääkaapissa on monta smoothieta ja patukoita on uusia makuja maistettavaksi. Aion ainakin muutaman päivän mennä 1200 kcal:n päiväkaloreilla ja uusia all-in-one-kuurin ehkä jälleen loppuviikosta. Se ei ollut niin paha nakki mitä aluksi kuvittelin, oli ehkä hyvä aloittaa dieettaaminen pehmeällä laskulla ja suuremmilla kalorimäärillä. Jos olisin heti ensimmäiseksi ottanut startti-paketin reilulla 800 kilokalorin päiväannoksilla, olisin lyönyt hanskat tiskiin ennen kolmatta päivää.
Tällä viikon kokemuksella voin sanoa kaikille laihduttajille tai siitä haaveileville, että ei aloita liian raa'alla tavalla laihduttamista. Kalorimääriä voi vähentää hiljalleen ja on varmasti parempikin tehdä näin ja totuttaa omaa kroppaa muutokseen. Aiemmilla laihdutuskerroilla olen haaveillut suurista muutoksista ja kuvitellut niiden tapahtuvan käden käänteessä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Liikakilot eivät ole tulleet yhdessä yössä, ne eivät niin myös lähde. Tarvitaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä kohdata pettymykset. Niiden tarpeellisuutta en ole aiemmin ymmärtänyt, nyt menneen viikon aikana olen huomannut että niitä tarvitaan jotta voi päästä kohti tavoitettaan. Kärsivällisyyttä kestää nälkää, pitkäjänteisyyttä pitäytyä tiukassa ruokavaliossa ja hyväksyä pettymys, että muut kahvipöydässä syövät keksiä ja pullaa mutta itse juo vain teetä.
Huomista odotellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti